Muisti

Muistin avulla tallennetaan ja palautetaan mieleen elämän varrella opittuja tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia tuntemuksia ja kokemuksia. Muisti koostuu useasta osajärjestelmästä, jotka keskenään vuorovaikutuksessa. Muisti luokitellaan ajallisen keston, muistettavan materiaalin sisällön ja prosessoinnin tietoisuuden asteen mukaan. Muistissa säilymisen keston mukaan muisti voidaan jakaa hetkelliseen aistien välittämään sensoriseen muistiin, lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäkestoiseen säilömuistiin. Sensorinen muisti toimii ilman tietoista prosessointia. Tietoista käsittely vaativan työmuistin avulla sensorisen muistin sisältämä tieto voidaan käsitellä välitöntä havaitsemistilannetta pidempään ja yhdistää pitkäkestoisessa muistissa olevaan tietoon, kokemuksiin ja taitoihin. Työmuistin kapasiteetti on rajallinen, ja tieto sieltä häviää ilman kertausta tyypillisesti sekunneissa.

Pitkäkestoinen muisti säilyttää muistisisältöjä pisimmillään lapsuudesta alkaen koko elämän. Pitkäkestoiseen muistiin tallennetun materiaalin sisällön mukaan puhutaan tietomuistista (deklaratiivinen muisti) ja taitomuistista (nondeklaratiivinen muisti). Tietomuisti jaotellaan vielä tapahtumamuistiin (episodinen muisti) ja asiamuistiin (semanttinen muisti). Tapahtumamuistiin tallentuu henkilökohtaisia, aikaan ja paikkaan sidonnaisia kokemuksia ("Muistan, että..."). Asiamuisti on asiatietoa tallentavaa ja käsittää opitun yleisen tiedon ympäröivästä maailmasta ja kielelliset käsitteet ("Tiedän, että..."). Tapahtuma- ja asiamuisti suuntautuvat menneisyyteen ja siksi niistä käytetään myös nimitystä takautuva eli retrospektiivinen muisti. Tulevaisuuteen suuntautuvaa pitkäkestoista tietomuistin osaa kutsutaan ennakoivaksi eli prospektiiviseksi muistiksi. Sen avulla muistetaan tulevat asiat ja tapahtumat. Pitkäkestoisen muistin taitomuistiin tallentuu osin tietoisuudesta riippumatonta ainesta kuten motoriset taidot, omaksutut tavat, tilannekohtaiset reaktiomallit ja toiminnan muuttuminen edeltäneen kokemuksen johdosta. Taitomuistiin sisältyvien asioiden sanallinen kuvaaminen on vaikeaa, mutta niitä voidaan ilmentää tekemällä ja näyttämällä (esimerkiksi polkupyörällä ajo). Harjoittelun myötä tiedot ja taidot alkavat automatisoitua. Aluksi tehtävän suoritus vaatii tietoista prosessointia ja tiedon käsittelyä työmuistissa. Tämä on hidasta ja kuluttaa kognitiivisia resursseja. Harjoittelu johtaa prosessoinnin nopeutumiseen eikä toiminta enää vaadi tietoista tarkkaavuutta. Tällöin voidaan esimerkiksi käydä keskustelua samalla kun ajetaan autoa.

Muistin eri osa-alueiden lisäksi voidaan muistiprosessoinnin etenemisessä erottaa osavaiheita. Osa sensorisen muistin tiedoista valikoituu tarkempaan käsittelyyn työmuistissa. Työmuistissa tieto säilyy aktiivisena tehtävän suorittamisen ajan, sitä kerrataan ja yhdistetään pitkäkestoisessa muistissa olevaan ainekseen. Mieleen painaminen voi olla tarkoituksellista tai tahatonta. Muistaminen tehostuu, jos muistettava asia voidaan liittää yhteen joidenkin aikaisemmin opittujen asioiden kanssa. Muistissa säilyttäminen edellyttää muistijäljen vahvistumista. Mieleen palauttaminen tapahtuu joko aktiivisesti vapaassa palautuksessa tai vihjeiden ja tunnistamisen avulla. Muistijärjestelmän toimivuuden kannalta ei kaikkea opittua ja koettua ole tarkoituksenmukaista muistaa.