Toiminnanohjaus ja ongelmanratkaisu

Toiminnanohjaus (eksekutiiviset toiminnot) viittaa korkeimpien valvovien ja säätelevien psyykkisten toimintojen yhteistoimintaan, jonka avulla muokataan ja toteutetaan tietoista tavoitteista toimintaa. Näitä toimintoja ovat tavoitteiden muodostaminen ja ennakointi, toiminnan suunnitteleminen ja organisointi, tavoitteiden määrätietoinen toteuttaminen, toiminnan tuloksellisuuden tehokas arviointi sekä toiminnan korjaaminen ja uudelleen suuntaminen. Toiminnanohjaus edellyttää suunnittelua, ennakointia, ajatusten joustavaa vaihtamista, impulssien hallintaa, tarkkaavuutta ja työmuistin tehokkuutta. Ilman ehjää toiminnanohjausta jää muiden kognitiivisten taitojen käyttö hajanaiseksi ja tehottomaksi. Toiminnan ja käyttäytymisen yleinen ohjaus on tarpeen etenkin silloin, kun vakiintunut tilanteenmukainen toimintamallin toteuttaminen ei riitä. Uudessa tilanteessa selviäminen vaatii toimintamallien muuttamista tai kokonaan uutta toimintatapaa. Käsitteellä metakognitio tarkoitetaan omien kykyjen ja taitojen tuntemista sekä niiden käytön tarkoituksenmukaista suunnittelua kohteena olevan tavoitteen saavuttamiseksi.

Toiminta ja käyttäytyminen monimutkaisessa ihmiskontaktien verkostossa edellyttävät aivoiltamme myös erityisiä sosiaalisen kognition mekanismeja. Sosiaalisessa kognitiossa tarvitaan kykyä tehdä itseä koskevia järkeviä päätöksiä vakiintuneiden ja yleisten sosiaalisten tapojen puitteissa ja ymmärtää toisten henkilöiden mielenliikkeitä ja aikeita. Toisen tilanteeseen asettuminen vaatii empatiaa, joka on sosiaalisen kognition jalostuneimpia muotoja. Sosiaalinen kognitio on kiinteässä yhteydessä aivojen emootio- ja motivaatiojärjestelmiin. Toiminnanohjauksen sujuvuutta edellytetään myös erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa asianmukaisen ja tehokkaan käyttäytymisen toteuttamiseksi.